Heippa vaan!
Eilen oli koulussa avoimet ovet ja kiirettä ja touhua riitti. Kokoaika porukkaa tuli sisälle ryhmissä ja joka ryhmälle piti selittää sen jutun tarkoitus erikseen. Piti myös vastailla jos he kysyivät meidän koulusta niin siihen liittyviin kysymyksiin. Ja tosiaan meidän muutama luokkalainen järjesti sellaisen kilpailu systeemin jossa oli tietty palkintokin. Ja tietty olin itse siinä mukana sitten. kiireinen 4tuntia kyllä oli. Ilmoittautuneita oli 250 henkilöä… Hulinaa siis 😀 Ja kun meidän koulu ei ole kauhean iso, että meillä on vaan 93 opiskelijaa tällä hetkellä. Ai mitä? pienikö?…. Ei suinkaan! 😀 Hyvin se kuitenkin sitten meni. Iloinen olen siintä asiasta 🙂
Tässä nyt olen miettiny muutamaa asiaa ja ajattelin vuodattaa tänne. En nyt niin kauheen henkilökohtasesti, mutta kuitenkin. Eli mua on vaivannu tässä nyt sellanen asia, että kun olen tullu yhteen tulokseen mun suuntautumisessa, niin kun pukeutuminen alkaa myös näyttämään siltä, että mut kyllä tunnistaa sellaseks henkilöks niin miks ihmisten pitää tuijottaa… Silleen, että ”toi nyt varmaan yrittää iskee mua”… Joo ette tajuu täst mitään kun en oikein voi kertoo tät kunnol, koska yks ihminen saattaa stalkkaa mua täällä. Mutta kertokaa ihmeessä jos jotain ymmärsitte.
Sitten toinen asia oli sellanen, että jos jollekkii läheiselle tulee jotain murheita esim. ystävän sukulainen kuolee… Niin miks ei voi olla tukena? Sitä en oikein ymmärrä. Kyllä muuten leikitään siskoksia yms. mut sitten kun toinen oikeesti tarttee sitä tukea niin ei vaivauduta vaan tehdään aivan jotain muuta ja ilmotetaan, että tullaan moikkaamaan illalla myöhään…. En tosiaan tajua. Kyllä sitten sen ymmärtää jos on vaikka eripuolella suomea tai jotaa. Mut kun asutaan aika lähekkäin niin ei voi tulla ja lohduttaa, tukee vaan pitää olla pitämässä hauskaa muualla.. Raivostuttava aihe…
Itse olen sellainen, että jos ystävä/kaveri tarttee apuu ja jos sillä on huolia tai ihan mitä tahansa, niin yritän auttaa mahollisimman hyvin. Teen kaikkeni, että toisilla olisi hyvä olla ja kaikki kunnossa. Ystäviä ei jätetä, se on vaan totuus. Välillä vaan saattaa olla niin, että unohdan itteni siinä sivussa kun jeesaan toisia. Sekään ei tietyst oo hyvä asia. Mun pitäis pitää omaa terveyttä kaikista tärkeimpänä, mutta se nyt ei aina niin mee. Ystävät tulee yleensä ennenkö omat asiat. Mutta niin, auttakaa ystäviänne, kun ne sitä eniten tarttee ja aina muutenkin ! 🙂
Tässä taas tälläisiä mietintöjä ja oikeestaan ärsytyksen kohteita. Vähän kuulumisiakin siinä sivussa. Hyvää yötä 🙂